Tänään herättiin jo neljältä. Rokka tumahti pentulaatikon laidan yli ja aikansa riekuttuaan itkeskeli takaisin laatikkoon muiden pentujen luokse. En saanut enää unta joten laitoin kahvinkeittimen runksuttamaan. Aamulla siivosin pentujen piha-aitauksesta kissan läjän pois. Raappana raukka luulee, että sille on rakennettu jättiläismäinen hiekkalaatikko.

Kävimme aamupäivällä Sisun kanssa sienimetsässä. Harvinaisen typerää puuhaa Sisun mielestä. Hihnan perässä pitää koluta jotain kuusen alustoja. Ja niin hitaaseen tahtiin. Onneksi pennut kasvavat vauhdilla ja reilun kahden viikon päästä Sisu pääsee tositoimiin.

Täällä on kohtuullisen mukava keli, tuuli yltyy tosin nopeasti. Iita meinasi lenkin jälkeen, että tuvassa saattaisi olla koppia mukavampaa. Tulkitsen tämän siten, että ukkosta saattaa olla ilmassa. Iita ei nimittäin yleensä kesäaikaan kovasti sisällä viihdy. Iita on suhteellisen luotettava ukkostutka, raukka pelkää ukkosta yli kaiken. Meidän koirat viettävät kesäaikaan yleensä yöt tarhassa. Iitan haen aina ukkosen aikaan sisälle kun pikkuinen on niin kovin paniikissa. Sisu puolestaan ukkosen jylistessä vaan kääntää kylkeä kopissa. Ja tuhisee.

Iita ei ole vielä tutustunut Sisun pentuihin. Tuvassa se on toki ollut Sisun kanssa, mutta kammariin pentulaatikolle sitä ei ole vielä päästetty. Raappana on joutunut majailemaan yläkerrassa. Alussa pelkästään Sisun mulkaisu riitti saamaan kissan vakuuttuneeksi, että alakertaan ei ole asiaa. Nyt Sisu alkaa ottaa rennommin ja Raappanaa selvästi kiinnostaa pentulaatikon elämä. Ensi viikolla aloitamme yhteiseloharjoitukset, hiljalleen…

Loppuhuomautuksena. Tämän viestin kirjoittamisen aikana Rokka vääntäytyi kahdesti pentulaatikosta tutkimaan maailmaa. Nyt se onneksi taitaa olla jo unessa, äänestä päätellen.