Naapurin Anneli kertoi, että kirkonkylällä on torstaisin koiraihmisten tapaaminen, jossa voi harjoitella miten siellä näyttelyissä oikein pitäisi toimia. Sinne sitten suunnistettiin isännän ja Sissin kanssa. Sissi oli aivan pyörällä päästään. Jo tienvierustan hevosenkikkareet saivat sen höpelöitymään täysin ja hämmennys oli valtava kun piti juosta ympyrää toisien koirien seassa.

Ei ollut kyllä mitenkään kaunis näky. Ensiksikin Sissi sotki itsensä kuraojassa. Toiseksi se veti hihnassa kuin hinaaja eli silmät menivät punaisiksi kuin särjellä. Mielestäni tottumattomaksi koiraksi Sissi antoi kuitenkin mitata itsensä ja katsoa hampaansa tosi reippaasti. Yhtä ”tuomaria” Sissi jopa pussasi… Loppumetreillä Sissi oli sitä mieltä, että nyt tämä tyhjänpäiväinen jolkuttelu pihan ympäri saa riittää ja alkoi harrastaa korkeushyppyä. Mutta emme tästä lannistu – ensi viikolla uudestaan!